Vuoden 2012 kestoaihe Euroopassa – euron kriisi – ulottuu
vielä alkavaankin vuoteen 2013. Syksyn 2012 epävarmuus taloudessa antaa vielä
ei niin positiivisia heijastuksia yrityksien tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin sekä viivyttää investointien aloittamista.
Euron epävarmuuden lisäksi Suomessa haasteina ovat työurien
pidentäminen alusta ja lopusta, julkisen talouden kestävyysvaje sekä teollisten
työpaikkojen nopea väheneminen tai siirtäminen Aasiaan. Verojalanjälki oli
vuoden viimeisimpiä uusioilmaisuja – aika osuva määritelmä ja helposti
mitattavissa oleva yrityksen vastuullisuusasia.
Kestävä talous on termi, joka yleistyi päättyneenä vuonna
2012, sisältää taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden
ulottuvuuden. Globaali talouskriisi,
ilmastonmuutos ja ihmisten eriarvoistuminen peräänkuuluttavat uutta
talousajattelua (Sitra 2012) – siis kestävää taloutta.
Energiaratkaisut täytyy tehdä Suomessa nyt. Seurataanko
Saksan mallia eli ydinvoimaloita ei enää rakenneta, vanhat laitokset suljetaan
ja panostetaan uusiutuviin energiamuotoihin sekä energiansäästöä edistäviin
hankkeisiin. Energiankulutus tai
energiansäästö eri toimialoilla, kiinteistöissä ja kuljetuksissa vaikuttavat
ratkaisevasti Suomen kilpailukykyyn.
Kuten professori Raimo Lovio osuvasti totesi: ”Ratkaisun
ydin on siinä, että maamme yritykset tuottavat tulevaisuudessa kysyttyjä ja
tarpeellisia korkealaatuisia tuotteita kohtuullisin kustannuksin. Kaikkein
lupaavin ja kestävin suunta on löydettävissä ekotehokkuuden parantamisessa
kaikilla toimialoilla.” (Suomen Akatemia 10.1.13).
Suomen rakenteellinen muutos – perinteisen teollisuuden
työpaikat vähenevät, väestö ikääntyy, tämän hetkisen arvion mukaan
taloudellinen huoltosuhde lähestyy kriittistä rajaa – asettaa työssäkäyville kansalaisille
suuret vaatimukset: työtä on tehtävä enemmän, tehokkaammin ja kauemmin. Melko helposti on ennustettavissa
työpahoinvointia, lisääntyviä sairauspoissaoloja ja masennusta, mikäli
organisaatioiden johtamiskulttuuria ei nopeasti kehitetä vastaamaan muuttuneita
olosuhteita. Reilua johtamista ei suotta
ole peräänkuulutettu.
Vuosi 2013 voitaisiin nimetä kestävän talouden ja reilun
johtamisen vuodeksi. Ja tavoitteet saavutetaan
tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan yhdessä, vastuullisesti ja ekotehokkaasti
.
Tuula Pohjola